Meidän äitien päivä alkoi huonoissa merkeissä. Minun Pappani 74v kuoli lauantai yönä syöpään.
Keskiviikkona käytiin Pappaa katsomassa ja oli ihan hyvässä kunnossa. Tiedettiin että syöpä löytyi ja mitään ei ole enään tehtävissä. Lauantai aamuna kun äiti meni käymään niin soitti suoraan että Pappa on siirretty yksityiseen huoneeseen ja ei pääse enään ylös sängystä :( Todella nopeasti kaikki kyllä meni sillä hän kerkesi olla sairaalassa vain 3vk joten maksasyöpä lähti todella vauhtiin näinä 3:ssa viikossa.
Illalla lätkämatsin jälkeen menimme nukkumaan, mutta ei se uni ihan heti tullut. Sitten yhtäkkiä tuli hirveän rauhallinen olo. Oli pakko nousta istumaan ja kattelemaan ympärilleen. Oli todella rauhallinen ja helpottunut olo ihan niinkuin mikään ei enään olisi vialla. Ja silloin sen oikeastaan tiesikin :( Sen jälkeen kun painoin pääni tyynyyn niin nukahdin heti.
Aamulla äiti sitten soitti ja kertoi uutiset, mutta senhän mä jo tiesinkin...
Kaikesta huolimatta...
Hyvää Äitienpäivää!
Kommentit
Lähetä kommentti