Mikä Minusta Tulee Isona...

Mietin pitkään että julkaisenko tätä tekstiä ollenkaan, mutta olkoon nyt...

Mikä minusta tulee isona??? Olen elänyt jo monta vuotta pelkkää perhe elämää enkä ole haaveillut mistään omasta. Kävimme W kanssa kahvilla tuossa ja taas tuli puheeksi tämä minun yritys joka ei vaan ole tuottanut niin kuin olisi tarvetta tai haluaisi ja hän sitten kysyi että mistä muusta mä sitten haaveilen? Mitä muuta mä haluaisin tehdä tässä ja nyt? Hetken aikaa mietin enkä oikeasti keksinyt mitään vastausta...

Tässä eletään vaan tätä perhe elämää haaveilematta oikeastaan mistään omasta jutusta. Mitä sitä oikeasti haluaisi tehdä? Koko ajan tulee vastaan jotain uusia juttuja mitkä olisi kiinnostavia, mutta vaan sen hetken. Itse kyllä pilaan kaikki uudet ajatukset sillä että en ole tarpeeksi fiksu tai hyvä siihen hommaan tai että muut on paljon parempia siinä kun minä.... en vaan osaa asioita joten miksi edes yrittää.

Koko ikäni minulla on ollut yksi haave ylitse muiden. Olen aina halunnut eläinlääkäriksi ja tiedän että se ei tule ikinä toteutumaan (ellei ne keksi jotain ihme parantumista astmasta ja eläinallergiasta.) Ja jos miettii työasioita mitä haluaisi niin tuo eläinlääkärin ammatti kummittelee koko ajan takaraivossa.

Tässä on alkanut pieni elämän kriisi nostamaan päätään. Ikää tulee lisää, lapset kasvaa ja kohta sitä huomaa että lapset on lähtenyt pesästä, miehellä on kunnon ura ja mitä sulle oikeasti jää käteen? pelkät muistot ja jossittelut...

Tätä tekstiäkin on oikeasti ihan helkutin vaikea kirjottaa, kun sä et oikeasti vaan tiedä mistään mitään enään... Masentavaa...